Jouluaatto, Kuala Lumpur, +32, joulukoristeina valaistut Petronas tornit. Uusi joulukokemus sekin. Lahjani ilmoitti saapuvansa paikalle vasta seuraavana päivänä joten mitä sitä tytto kaupungissa sitten tekisi jos ei shoppailisi. Ja olinpa mä ollut kiltti! Kait siitäkin joku mitali tulee, kun on suostunut kotoleskeksi siksi aikaa kun isäntä seikkailee pitkin maita ja mantuja 4 kuukautta. Vaikka eipä tuossa mitään. En keksi miksi kieltaisin toiselta unelmansa toteuttamisen. Ja hienohan sitä on ollut seurata vierestä; auttaa matkavalmisteluissa ja suunnittelussa, kuunnella innostunutta selitystä sukelluksista, nähdä upeita kuvia pinnan päältä että alta, lukea tarinoita matkan varrella sattuneista kommelluksista ja todeta että huolehtii ja murehtii ihan turhia. Neljän kuukauden kokemushan se on ollut minullekin. Ja joulupäivanä siis odotus ja erossaolo oli ohi ja joululahjaksi toisillemme olimme sopineet treffit Kuala Lumpurin Traders hotelliin. Merry Xmas Julle!

Odotukset olivat korkealla ja mielenkiintoiset. Vielakohan sita tunnistaa toisen?. 4.9.07 Zurichin lentokentalta lahti puolinuutunut, suhteellisen variton tyonorja, joka oli kuitenkin varsin innokas matkalainen. Miten lienee kuukausien reissaus ja sukellukset muuttaneet ulkomuotoa. Kasvaako silla jo kidukset? Peittaako karvat naaman? Entas onko mieli kirkas vai nenassa rengas ja usko kaantynyt viidakkorummun muotoon? Huolet veks, mihinkas se Makisen aireen poika merivesissa lilluttelussa muuttuisi. Ruskeemmaksi, blondimmaksi ja rennommaksi vaan.

Read More...

Matka Chuukista Kuala Lumpuriin, Malesiaan kesti kolme päivää.

Keskustelin sukellusveneistä ja kokolattiamaton pesutekniikoista alan ammattilaisten kanssa.
Tein kolme välilaskua ja yovyin kolmessa eri hotellissa, en syonyt aamupalaa yhdessäkään.
Soin Jouluaaton brunssin hotelli Hiltonissa.
Jäin melkein koneesta ja naureskelin lentokenttävirkailijoille.
Otin osaa Joulufiestaan.


Toisin sanoen pakenin Mikronesiasta.

Read More...

Daven ja Samin vieraana aika kuluu äkkiä. Filippiineillä laiskotti kirjoitella blogia, en juuri päivitellyt saittia. Onneks oon lomalla, ei tarvi jos ei jaksa

Kahden sukelluksen päivävauhtia edettiin. Skootterin, tupladecojen ja tuplien liikuttelu oli tietty oma ohjelmansa, sukellusten logistiikka ei juuri enempiä sukelluksia sallinutkaan. Muistin antaa venepojille kunnon tipin, äijät kun kanto kaikki kamat veneeseen ja takas joka päivä.

Kunnon ryminällä veteen, eli kaikki kamat päällä, decot ja skootteri klipattuna kiinni. Kuperkeikka laidan yli ja pudotus suunniteltuun syvyyteen. Alas mennessä oli hyvää aikaa tehdä valve check, tsekata että kamat on edelleen mukana ja vääntää skootterin propellin pitch oikeaan asentoon eli "vetämään".

Kaasuhomma toimi seuraavasti: Aamulla täyttö pikkusen yläkanttiin 21/38 selkään, 50% ja happi kainaloon. Eka sukellus ~50m ~25 minuutin pohja-ajalla, kehitettiin semmoset ~35 minsan decot, eli pikkusen yli tunnin veto. Iltapäivän sukellukselle topattiin selkään ilmaa 150bar asti eli saatiin 21/25ish ja täytettiin happi takas 100bar. Toinen sukellus pikkusen matalampi ~45m ja 25 minsaa pikkusen suuremmalla ENDillä. Tästä opittiin miten kannattaa sukeltaa pikkusen ekonomisemmin eli yhellä helium täytöllä kaks sukellusta. 50% (40cu) täytettiin 200bar ja se riitti kumpaankin sukellukseen, tosin aika pienillä varamarginaaleilla. Happi täytettiin joka sukellukselle 100bar asti.

Kaks päivää meni skootteriworkshopissa. Otettiin Gavin ja X-Scooter paloihin ja käytiin normihuoltotoimenpiteet läpi, niin ja sitten huollettiin "oma" skootteri, Tech Asialla on muutama asiakkaan omistama vuokraskootteri. Hyvä järjestelmä ja kaikki skootteri ovat erinomaisessa kunnossa. Puerto Galerassa kuultu viidakon sanonta: "Skootterista on vaikea luopua, kun siihen tottuu." Oisko kellään ylimääräistä USD 4k mun Gaviniin? Rahasto ottaa pienempiäkin lahjotuksia vastaan! Tiialle vinkki, arkilahja?


Read More...

Niinkuin otsikosta näkyy, viimeiset kymmenen päivää on tullut päätoimisesti sukellettua. En ole edes ottanut paljoo kuvia, täytyy Lansi-Papualla kunnostautua. Toisaalta on ollu välillä ihan mukavaa olla ilman kameraa. Päällimmäisenä PNG:n reissusta mieleen jäi riuttojen hyvä kunto ja monimuotoisuus. Näkyvyys oli ehkä hieman heikko, vedessä oli runsaasti planktonia ja muuta massaa. En kuitenkaan valita, 15-25m riittää mulle.
Toinen 'kohokohta', joka jäi kelin takia väliin Suurella Valliriutalla oli haiden houkuttelu. Täytyy sanoa, että hieman alkoi jännittämään, kun valkotaplahai alkoi näykkimään sukelluskaverin räpylöitä kesken operaation. nou hätä. Toinen hyvä muisto kyseisiltä sukelluksilta oli viimeinen stoppi kolmessa metrissä aivan laivan peräosan alla. Kaksi harmaata riuttahaita ui rinkiä ympärillä ja kolmas pyyhkäisi noin metrin päästä ohi. Sulavasti liikkuu. Ei kelvannu pekan kankku. Pienistä juhaneista mieleen on Harlequin Shrimp ja semmonen myrkyllinen mustekala.

Helposti suositeltava reissu sukeltajalle joka on kiinnostunut riuttojen elämästä. Kannattaa olla jo hieman kokemusta bongaamisesta, reissu on ehka antoisampi. Mulla oli vaikeuksia pysyä mukana. Ainut miinus on tietty hylkyjen puute Toisaalta ei tänne niita tultukaan kattelemaan. Paatti antoi varsin suuren vapauden sukellella omaan tahtiin ja omanlaisia sukelluksia. Mun kämppis ja minä tultiin hyvin toimeen, tosin veden alla sukelleltiin erikseen, kaveria ei paljo kiinnostanu kimpassa sukeltaa. Kokemus sekin.

Ei kaikki kuitenkaan ollut ruusuilla tanssimista. Toisinaan otti aivoon




Viimeinen ilta Port Moresbyssa, olin Davidin ja Annin vieraana Papuan jahtiklubilla, expatteja pullollaan. Matka jatkuu Lansi-Papualle (Irian Jaya), tarkemmin Bandan merelle huomenna kello 05.30 Read More...

Matkan toinen pääkohde, Father's reef. Iskän riutalla viihtyy isommat kalat

Mukavaa hommassa on, että sukelluspaikkoja tuntuu riittävän. Siirrymme heti sukelluksen jälkeen uudelle apajalle.
Riutan sukelluskohteita: Midway, Jackie's knob (vihjeeksi knob=bommie), Leslie's knob, The Arch, Jayne's Gully, Belinda's, Kilibob's knob.

Bongattuja harvinaisuuksia: slipper lobster, sponge crab, twinspot linefish, harlequin shrimp. Read More...

Ajoimme yon yli Kimbesta Garove/Witu saarille, jossa vietetään seuraavat 3 päivää. Witu saaret muodostuvat kahdesta erillisesta saaresta ei Garove ja Witu saaresta. Kanadalainen lakimies, David, näyttää mallia, katohan kuvista. Toi mun kalansilmälinssi ei oikein toimi, kun bongaillaan pikkusia. Taidan pitää linssin pinnalla.

Aina kun pysähdyttiin "mestalle" sukeltamaan, paikalliset meloivat palmusta koverretuilla kanooteillaan vaihtamaan hedelmiä ja kasviksia sokeriin tai muihin elintarvikkeisiin. Rahatalous ei oo ylettyny tänne saakka. Kaikki tuntui pureskelevan buayta, paikallista nautintoainetta.

Viimeisenä Witu päivänä vierailimme Kraaterissa olevassa kylässä. Kraateri on juuri mitä nimesta voi päätellä. Noin kilometrin läpimitaltaan oleva tulivuoren kraateri, syvimmät paikat ovat noin 200m ja matalimmissa paikoissa voi sukeltaa. Kylä oli varsin hyväkuntoinen tai ainakin hyvin tehty alunperin verrattuna muihin vastaaviin. Ilmeisesti Katolilaisten lähetyssaarnaajien rakentama (rakennettu joskus 50 luvulla). PNG:n itsenäistyttyä lähetyssaarnaajat lähtivät ja nyt paikat ovat rappeutuneet. Oli ihan hauskaa vierailla kuivalla maalla.




Read More...

Air Niugini sai kun saikin kaikki kamat ja miehen Cairnssista Port Moresbyn kautta Hoskinssiin, vaikka hieman piti painorajojen kanssa taiteilla. Toistaiseksi en ole vielä maksanut ylipainosta missään, puhumalla tuntuu pääsevän pitkälle. Cairnssin lentokentälla jouduin pakkaamaan toisen räpylän muovipussiin ja sitten kelpas kassaneidille. Meinas hymyilyttää, mutta parempi oli pitää pokka. Hoskinssin kenttä oli varsin kotoisa. Matkatavarat nostettiin puiselle pöydälle kentän viereen ja vot, kamat kyytiin ja kohti venettä. Ajomatka lentokentältä Walindiin oli noin tunnin luokkaa, asfaltoitu viidakkotie, tiessä oli enemmän reikiä kun kotoisassa juustossa.

Olen Peter Hughesin Stardancer liveaboardilla ja tarkoitus olisi kiertää Eteläisen Bismarkinmeren paremmat riutat ja dyykkipaikat (West New Britain), kohteina Kimbe Bay, Witu Islands ja Father's riutta. New Britain on PNGn suurin saari. Tilaa tuntuu olevan, laivan kapteenin, Harryn, mukaan reissun aikana tuskin nähdään muita valkonaamoja. Kapu on muuten kiwi, samoin kuin kokki. Kokki päätti avautua het ekana iltana, että työsopimuksessa lukee, etta hän voi nauttia hapanta vapautuneesti. Yleensä kait tämmösillä reissuilla miehistollä on nollatoleranssi, tämä ei sitten päde kokkiin. Toivottavasti sapuskat maistuu.

Ajattelin kirjoitella koko PNG osuuden Suomeksi ja vastaavasti Länsi-Papuan vedon englanniksi. Tästä lähtee kuukauden non-stop sukellusbakkanaali, koko rahalla Seuraavan kerran aikaa vietetään kuivalla maalla Joulukuun alussa. Silloin majailen Filippiineillä. Read More...

On Australia päivien määrä.

Cairns, Great Barrier Reef and Port Douglas tuli nähtyä eli eipä juuri mitään, ainakaan Australian mittakaavassa. Matkaa suunnitellessani, ajattelin että GBR on liian maukas pala ohitettavaksi matkalla Papua Uuteen Guineaan. Onneksi näin, koska pysähdys kannatti. Asustelin kahdessa eri reppuhostellissa ja kumpikin saa muutaman pisteen. Tosin Port Douglasin Parrotfish lodgea en suosittele, paska respa ja ylihintaiset huoneet. Taas yks paikka, joka on Lonely Planetin maininnan jälkeen suistunut huimaan alamäkeen. En oikein tullut toimeen Irlantilaisen respaneidin kanssa. Neiti päätti haukkua mua junttisaksalaiseksi ja alkoi opettamaan, miten häneltä kysytään onko aamupala jo katettu (aamarihan oli tassa vaiheessa 45minsaa myöhassa), noo, minä kyselin, että joko Irlannista saa perunoita. Toivottavasti oli tän reissun eka ja vika noita-akka, meikä kun noin yleensä tulee toimeen. Eipä mittään, huomenna check-out kello 07:50 ja check-out Australiasta kello 12:00.

Eijuskalle vaan terveisiä, jos ootte Queenslandiin suuntaamassa. Täällä on mukavaa

Read More...

Uusi-Seelanti jäi taakse ja lento vei Aucklandista Cairnssiin, Australian Queenslandiin. Jotenkin ajattelin, että Cairns olisi isompi kaupunki kuin se loppupeleissä oli. Eipä tässä uutta New Yorkkia oltu etsimässäkään. Vietin pari päivää ihmetellen ja hankin surffishortsit, semmoset polvimalliset. Cairnssin vierailun kliimaksit jäi vähäisiksi. Eka oli se Athena purjevene. Plakaatti väitti, että valmistuessaan vuonna 2004 se oli maailman suurin yksityisomisteinen purjevene. En tiiä, mutta kuvista näkyy, että jalkoja on enemmän ku Karin paatissa. Vietnamilaisen ravintolan nuudelikeitto vei takas Phu Quocin saarelle, eli oli erinomainen. Kiinanpojan hierontalaitos tuli kans käytyä ja suosittelen lämpimästi. Taidan tästä lähtien käydä aina, kun se on mahdollista. Siinäpä se sitten olikin mun osalta. Kaippa sitä olis voinu lähtee johonkin Aborginaali showmeininkeihin, ei sitte oikein lähteny. Kävin armeijankin Turussa (hyvää juttua pukkaa). Alligaattoreita vai onkohan ne krotiilejä ajattelin mennä kurkistelemaan kunhan kerkeen.

Seuraavaksi olis Taka diven kruisinki. Read More...

Mudbrick Wineyard and Restaurant in Waiheke Island. Tuure ja Minna vei meitsin murkinalle 'normaaliin' maanantain tyyliin. Degustation menyy ja viinitilan viinit olivat kerrassaan mainioita. Suomalaiset nimet on edelleen vaikeita, eli olen ollut Dr. Tunavoyerin ja Ms. Von Holmin Waiheken kodissa vieraana. Vois olla paskemminkin.

Oon muutaman foton napannut viikonlopun reissulta ja Minna avitti kuvaamalla Karekaren and Pihan surffirannat. Karekarella on kuvattu 'Piano' elokuva. Ilmat on varsin vaihtelevat, kesää kohti mennään eli kaikkea raekuuron ja auringonpaisteen väliltä. Vaatii hieman tottumista viileämpään keliin.



Read More...

Pikkusen auringonpaistetta, Fiji-Wales rugbymatsi, sukeltamista ja lepposta makoilua tiivistää vierailun Kadavun saarelle. Pikaisen viikon aikana aurinko pysyi jemmassa, vaikka lämmmintä muuten piisasi. Merivesi oli hieman keskiarvoa lämpimämpää 26c. Ekat itseotetut sukelluskuvat saatiin otettua. Pikkusen vielä on vielä vaikeeta, mutta harjotellaan lisää... Otokset on Fiji kansiossa kohdassa Underwater. Mulukaskaa.
Read More...

Read More...

Hyvää itsenäisyyspäivää Mexico!




Siirryn huomenna Puerto Aventuraan n. 25km Playasta etelään. Viisipäiväinen luolasukelluskurssi alkaa Maanantaina (www.dir-mexico.com). Fiilikset on hyvät ja odotukset korkealla, toivottavasti kaikki sujuu ja teoriat ynnä muut drillit tulee suoritettua kunnialla. Asenteella! Jos vanhat merkit pitää paikkansa, ei ensi viikolla juuri muulle jää aikaa. Eipä haittaa, nyt sitä herkkua riittää!

ps. taisin just oppia lisäämään kuvia tähän blogiin Read More...

Viikko oli hyvän mittainen isku Isoon Omenaan.

Nähtävyydet kohtuudella hoidettu. Central Park, Empire State Building, Wall Street, 5th Ave, Broadway jne. Seuraavalla kerralla täytyy varata aikaa museoille ja musikaaleihin ... nyt kun peruskartasto on hallussa.
Reissun kohokohdat ajoittuivat viikonloppuun. Perjantain illallinen Karin ja Monan tyänä ja lauantain Meat Packing District jäi päällimmäisenä mieleen. Read More...

Miten maailmanymparimatkalle lahdetaan? 07:12 Asunto 12, Stiglenstrasse 44 Seebach. Aamukakkosella elama hymyilee, Company's vaatekaupan mainoslehti kadessa, mutta en pysty oikein keskittymaan lukunautintoon. Miks kamat painaa niin paljon? Onkohan Late lihonut? Pitais roskat vieda ulos! Noh, kaikki hyva paattyy aikanaan, mainoslehti lentaa nurkkaan ja paiva alkaa ... Read More...